Shiba on japanilainen pystykorva, jota on alkujaan käytetty metsästyksessä. Nykyään useimmat shibat elävät koti- ja seurakoirina, mutta pyrin jalostustyössäni säilyttämään mahdollisimman paljon shiballe tyypillisiä ominaisuuksia – myös niitä, jotka soveltuvat metsästyskäyttöön.
Pyrin käyttämään jalostukseen terveeksi tutkittuja, hyväluontoisia ja rodunomaisia shiboja. Kaikki omat koirani tutkitaan vähintään lonkkien, kyynärien, selän (LTV, VA), polvien ja silmien osalta. Samaa suosittelen myös kasvattieni omistajille, sillä kasvattien terveystutkimukset auttavat paitsi omassa kasvatustyössäni ja koko rodun jalostuksessa, niin myös kyseisen koiran terveyden elämänmittaisessa ylläpidossa ja edistämisessä.
Shibaa on yleisesti pidetty varsin terveenä rotuna, pitkälti sen alkukantaisuuden takia. Valitettavasti myös shiboilla on tiettyjä perinnöllisiä sairauksia ja vikoja. Suomessa haasteena on pieni koirapopulaatio ja suosittujen urosten runsas jalostuskäyttö. Jotta rotu voisi kokonaisuudessaan hyvin ja olisi elinvoimainen, tulisi panostaa paitsi jalostuskoirien terveyteen, myös geenipoolin moninaisuuteen. Mitä lähempiä sukulaisia populaation koirat toisilleen ovat, sitä nopeammin yleistyvät perinnölliset viat.
Asagaon pennut kasvavat kotioloissa ja tottuvat alusta asti normaaliin elämään, sen ilmiöihin ja ääniin. Pentuja käsitellään päivittäin ja niiden kehitystä seurataan tiiviisti. Noin kolmen viikon ikäisestä alkaen pennut pääsevät tutustumaan eri-ikäisiin ihmisiin, erilaisiin alustoihin, autoiluun, ulkoiluun sekä tuttuihin ja kiltteihin aikuisiin koiriin.
Pennut luovutetaan noin kahdeksan viikon ikäisestä alkaen Ruokaviraston Koirarekisteriin ja Suomen Kennelliittoon rekisteröityinä, sirutettuina, madotettuina ja eläinlääkärin tarkastamina. Pennut saavat mukaansa pienen pentupaketin, jossa on mukana muun muassa pennulle tuttua ruokaa, ruokinta- ja hoito-ohjeet sekä tutun tuoksuisia leluja.
Terveyttä ei yksikään kasvattaja voi varmuudella luvata, mutta teen parhaani, jotta pennut saisivat parhaat mahdolliset lähtökohdat elämään. Odotan, että kasvattini tutkitaan perinnöllisten sairauksien ja vikojen vastustamisohjelman (PEVISA) mukaisesti 15-24 kuukauden iässä.
Toivon, että kasvattini käytetään kerran tai kaksi koiranäyttelyssä, jotta koiran rakenteesta ja rodunomaisuudesta saadaan virallinen arvio. Tarvittaessa autan mielelläni lähialueen näyttelyissä, jos näyttelymaailma on pennun uudelle kodille vieras.
Toivon myös, että kasvattien kodit pitävät yhteyttä ja kertovat kasvattieni kuulumisista. Jokainen kasvatti on minulle tärkeä. Kenneltapaamisia pyrin järjestämään mahdollisuuksien mukaan.